maanantai 9. joulukuuta 2013

Pötyä pöytään viidestä maasta – muusikot kertovat ruokakulttuureistaan

Tampere Filharmonian soittajatkaan eivät elä pelkällä sielunravinnolla. Viisi eri maista kotoisin olevaa muusikkoa kertoo, millainen ruoka heille maistuu ja mitä heidän joulupöytäänsä kuuluu.

Julien Weber (oboe), Ranska:
– Syön paljon grillattua kanaa. Lempiruokani on kuitenkin ankanmaksa mausteisen leivän, hunajan ja valkoviinin kera. Ranskassa on tyypillistä kulkea kadulla patonki kainalossa. Patongin kanssa syödään paljon erilaisia juustoja, esimerkiksi vahvanhajuista maroillesia.

Ranskassa käyville Julien suosittelee kreppejä (cpêpe). Krepit tehdään itse, ja  niiden syöminen on hyvin epämuodollinen tilaisuus. Lautaselle kerätään vino pino kreppejä, joiden väliin voi laittaa mitä hyvänsä; Julienin suosikki on kinkku-juusto-munatäyte. Krepit ovat suomalaisia sukulaisiaan lättyjä ohuempia, pitsireunaisia ohukaisia. Makeaan kreppiin Julien laittaa sokeria ja sitruunamehua. Kreppien tekemiseen liittyy uskomus: jos pitää paistaessaan toisessa kädessä kultakolikkoa ja onnistuu heittämään krepin ympäri, voi rikastua.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa Julien pitää pullasta. Korvapuustin tyyppistä kardemummapullaa ei Ranskasta saa. Moniin suomalaisiin ruokiin kuuluva ruskea kastike puolestaan ei oboistia miellytä: – Ruskea kastike pitäisi kieltää. En pidä myöskään mämmistä, tosin en ole kokeillut sitä kerman kanssa.

Julien viettää joulunsa Ranskassa. Joulupöydässä voi olla esimerkiksi kylmäsavulohta, tryffeleitä, ankanmaksaa, kalkkunaa ja jotakin villieläintä, esimerkiksi peuraa. Aattona syödään jälkiruuaksi biscuiteja (pieniä kakkusia), minkä jälkeen muina päivinä ei jaksa syödä muuta makeaa kuin hedelmiä, kuten appelsiineja ja litsejä.



Mark Reding (klarinetti), Sveitsi:
– Sveitsiläisessä ruokakulttuurissa on paljon vaikutteita ranskalaisesta ja italialaisesta keittiöstä. Lempiruokiani on italialainen käsintehty tuorepasta, jonka kanssa syön fileetä huhtasienikastikkeella (Filet mit Morchel-Sauce). Tässä yksi resepti.

Sveitsiin menijän kannattaa kokeilla fondueta ja sveitsiläisiä klassikoita, esimerkiksi Zurches Geschnetzelleä röstillä. Sveitsin itäisessä osassa Graubundenissa kannattaa maistaa capunseja ja fondueta valkoviinin kanssa.

Mark on Suomessa melko kaikkiruokainen, mutta salmiakin makua hän vieroksuu.

Mark lentää jouluksi Sveitsiin. Hänen joulupöytänsä suosikkeja ovat Fondue chinoise, jossa rullatuja lihasuikaleita kastetaan kuumaan lihaliemeen. Perinteisempi sveitsiläinen jouluruoka on Filet im Teig (fileetä taikinassa). Jälkiruuaksi Mark nauttii glace surpriseä, eli marengin alle piilotettua uunijäätelöä.











Antti Laulaja (kontrabasso), Suomi:
Antti on kalamiehiä, ainakin mitä syömiseen tulee. Hän syö mieluiten kaikenlaisia kalaruokia. Välimerellisten ruokien maku, keveys ja värikkyys kiehtovat häntä.

– Teen ruokaa näppituntumalla, en resepteistä. Reseptin mukaan leivon vain kakkupohjan.

Suomen ruokakulttuurissa on Antin mukaan vaikutteita esim. Venäjältä ja Saksasta. 

– Ruokakulttuurillemme on tyypillistä peruna, jota on liikaa joka paikassa.

Suomessa Antti suosittelee maistamaan karjalanpiirakoita ja muikkuja eri tavoin laitettuina. Muikut ovat hänen mielestään parhaita heti pyynnin jälkeen savustettuna tai halstrattuna. 

– Olen kaikkiruokainen, mutta Janssonin kiusauksen ja maksalaatikon jätän mieluiten väliin. 

Kontrabasistin jouluun kuuluu paljon kalaa: lohta eri muodoissa ja itse tehtyä, eri tavoin maustettua silliä. Kaloja syödään pitkään ja hartaasti, minkä jälkeen ”jälkkäriksi” otetaan kinkkua ja laatikoita. Joulupöytä on perinteinen. Makeina herkkuina Antti syö luumukiisseliä kermavaahdolla ja suklaata.




Istvan Szalay (viulu), Unkari:
– Unkarilaisena tietysti kuuluu sanoa, että lempiruokiani ovat Gulyás-keitto (gulassi) ja Pörkölt (käristys, jonka päämausteena on paprika). Oikeasti tykkään tosi monesta ruuasta, en vierasta muuta kuin pahaa ruokaa...

– Unkarilainen ruokakulttuuri on hyvin monisävyinen, sillä se on saanut vaikutteita monelta suunnalta. Ruokakulttuuristamme löytyy vivahteita muun muassa mongolilaisesta, turkkilaisesta, slaavilaisesta ja germaanisesta keittiöstä. Perusajatuksena on, että saadaan maukasta ja täyttävää ruokaa helposti saatavilla olevista ruoka-aineista, esimerkiksi lihasta, sipulista, paprikasta, perunasta ja porkkanasta.

Istvan suosittelee edellä mainittujen lisäksi maistamaan ainakin Babgulyásia (papugulassia savulihalla), Halászléa (unkarilaista kalakeittoa), Hortobágyi húsospalacsinta (kananjauhelihalla täytettyjä lettuja), Kolbász ja Szalámi -makkaroita, Szalonna-silavaa, Füstölt oldalasia (savukylkeä) ja Ecetes-paprikaa (etikassa hapatettuja paprikoita) sekä Lángosia (suolaista munkkia, jonka päälle voi laittaa vaikkapa valkosipulia, juustoraastetta ja smetanaa).

Suomalaisessa ruokakulttuurissa Istvan pitää erityisesti erilaisista pataruuista, kuten poronkäristyksestä, hirvipadasta ja karjalanpaistista. Hänen suosikkejaan ovat myös erilaiset sieniruuat ja eri tavoin laitettu lohi. – Inhokkeja minulla ei varsinaisesti ole, vaikka viilin koostumuksen suhteen olen edelleen aika skeptinen.

Istvanin joulupöytä on hyvin suomalaisvaikutteinen kaloineen, kinkkuineen ja laatikoineen.

Resepti: Marhapörkölt (naudanlihakäristys)
Kuullota sipuli. Käristä lihat (esim. naudan sisäpaistisuikaleet), lisää vettä ja suolaa tai lihalientä niin että lihat peittyvät. Keitä liha hiljalleen pehmeäksi, lisää vettä tarvittaessa. Mausteeksi oman maun mukaan paprikajauhetta (makeaa tai tulista) ja paprikatahnaa. Tarjoa vaalean maalaisleivän, taikinapallojen tai pastan kera. Annosten päälle voi laittaa vähän smetanaa ja tulisia chili-paprikasuikaleita. Nauti hapatettujen valkosipulisuolakurkkujen ja punaviinin kera.


Aleksandr Veryukhanov (fagotti), Venäjä:
Aleksandrin lempiruokia ovat venäläiset dumblingit, borssikeittoja täytetty kala sekä Pozharsky-kotletti. Tätä kotlettia ei tehdäkään vasikanlihasta vaan kanasta.

– Aleksanteri I jäi kerran matkallaan tien varteen, kun hänen vaunuistaan meni pyörä rikki. Pozharskyn majatalo sai kunnian tarjota keisarille aamiaisen. Listalla oli kotlettia vasikanlihasta. Isäntä oli epätoivoinen, koska hänellä ei ollut juuri tuolloin vasikanlihaa keittiössään. Majatalon emäntä tuli kuitenkin avuksi ja valmisti kotletin uudella reseptillä kanasta. Keisari piti annoksesta kovasti ja pyysi saada reseptin itselleen. Kuullessaan, että annos oli tehty kanan lihasta hän nauroi ja nimesi sen Pozharskyn kotletiksi. Keisari myös palkitsi emännän reseptistään, josta tuli kuuluisa.

Suomalaisessa ruokapöydässä erityisen mainiota on kermainen lohikeitto. Epämiellyttävää ruokaa Aleksandr ei keksi, mutta suomalaisten ravintoloiden annoskoot saisivat olla suurempia. Suomessa myös syödään lounasta aivan liian aikaisin, jo yhdentoista aikaan. Aleksandr nauttisi lounaansa mieluiten vasta kahden–kolmen maissa.

Aleksandr pitää paljon kollegansa Vitali Torkkelin valmistamasta hapankaalista, joka on tyypillinen venäläinen ruoka. Hapankaali maistuu  hänelle myös jouluna, jota vietetään Venäjällä 7.1. Silloin hapankaalia syödään esimerkiksi hanhen kanssa. Lisäksi fagotistin jouluun kuuluu kirjolohi erityisesti graavattuna sekä erilaiset suolaiset ja makeat piirakat, kuten kanipiirakka ja omenapiirakka. Palanpainikkeeksi hörpitään vaikkapa puolukka- tai lakkamehua.

Teksti: Emmi Marttinen
Kuvat: Harri Hinkka





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti